Kartanokyttäilyä

Heiiiii kaikki ihanat jotka jaksaa lukea tätä blogia :D

Nyt sitten päivittelen taas vähän mitä täällä päin maailmaa oikein puuhailen. Mennäänpäs ajassa vähän taaksepäin niin löytyy se kohta johon jäätiin...

Elikkäs, taas mietittiin yhtenä viikonloppuna Lucindan kanssa päät puhki mitä voitaisiin tehdä, kun jotakin erikoista pitäisi päästä tekemään joka viikko.

Päätettiin mennä tsekkaamaan Hempstead House, suuri kartanoalue joka sijaitsee Sands Point Preservellä Port Washingtonissa. Sinne ajaa täältä mun kotikaupungista noin kolme varttia.

Ajomatka oli hauska ja oltiin aivan intona että nyt päästään keskelle mahtavia rakennuksia nauttimaan historian siipien havinasta. No just joo, meidän tuurilla ei kannattais paljoo odotella :D



Näytti todellakin ajomatkan arvoiselta paikalta. Kunnes selvisi että tuolta ei löydy muuta kuin vessoja ja jotain toimistoja...

Onneksi toinen rakennus oli viiden minuutin kävelymatkan päässä. Pakko muuten miesten (ja ehkä joidenkin naistenkin) iloksi laittaa kuva siitä mitä löytyi parkkipaikalta...



Seuraava tönö oli siis Hempstead House, joka näytti erittäin lupaavalta...



Ihmeteltiin vähän, kun sinne taloon sisälle lappas jotain ihme muuttomiehiä... mutta selvisihän sekin kun käveltiin sisälle.

Koko paikka oli katettu oikein komiaks ja seinällä roikkui kaksi kuvaa, joissa toisessa poseerasi intialainen poika ja toisessa tyttö. Sitten joku äijä kertoi meille että koko huusholli on suljettu koska siellä järjestetään häät! Että näin. Ja Lucinda justiinsa soitti edellisenä päivänä ja kysyi että kai sinne sitten pääsee huomenna katselemaan ympärilleen ja vastaus oli juu juu, tervetuloa.

No ei siinä sitten muu auttanut kun mennä kysymään neuvonnasta että oliskos täällä jotain muuta nähtävää. Onneksi sieltä löytyi vielä yksi tönö, Harry F. Guggenheimin kartano Falaise. Sinne piti körötellä pieni matka bussilla. Jonotettiin bussiin noin tunti ja sitten kun bussi viimeinkin tuli, kuski sanoi että tyttöjen pitää mennä ensin ostamaan neuvonnasta pääsylippu kymmenellä dollarilla. Ei voinut se neuvonnan äijä tätä kertoa :D

Nähtiin muuten tällainen vaatimaton menopeli neuvonnan edessä :)


Meitä alkoi jo vähän hiukoa, niin ei se sitten ollut niin kamalaa odottaa taas toinen tunti uutta bussia. Käytiin ajan kuluksi Burger Kingissä syömässä herkulliset ateriat. (Iskälle tiedoksi, että kuvan kanahampurilaisessa oli vähiten kaloreita :D )



Päästiin vihdoinkin edes johonkin rakennukseen sen kaivatun historian havinan keskelle niin eihän siellä Falaisessa tietenkään saanut ottaa valokuvia. Paitsi parvekkeella...



ja takapihalla...





Kartanon uusi omistaja!



Ihan mielenkiintoinen huusholli se oli, tosin kaikista huoneista en tykännyt kun oli vähän liian erikoista sisustusta. Mutta kirjasto (josta tuli mieleen mummin asunto silloin kun olin pieni, voi mitkä rivit vanhoja kirjoja kirjahyllyllä!), ruokailuhuone ja yksi ikkuna (jonka näkymä toi mieleen Mamma Mia -elokuvan <3 ) oli mun lemppareita.

Matkattiin bussilla takaisin lähtöpaikkaan ja haluttiin vielä katsastaa luontopolut. Sieltä löytyi melkoista viidakkoa ja mahtava ranta! Tässä muutama kuva, nämä eivät paljoa esittelyjä kaipaa :)









Joku sitten pudotti linssinsuojuksen tuollasessa hyvässä paikassa. Onneksi oli kaveri mukana niin ei tarvinnut itte hakea :D



Noiden luontopolkujen jälkeen oli jalat niin väsyneet, että ilolla lähdettiin auton kanssa veke. Kotiin ei vielä päästy kun nähtiin matkalla niin upeita taloja että oli pakko jäädä kuvailemaan...









Tämä oli mun lemppari...





Se siitä reissusta sitten :)

Tulomatkalta sain vaan yhden kuvan, tällainenkin ratkaisu kelpaisi mulle, kaupunki-ihminen kun olen :)



Vaikka kyllä kartano on aina kartano.