sunnuntai 31. lokakuuta 2010
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
Thank Mother Cabrini for the laughter!
Mä sain mun isäntäperheeltä sellaisen opaskirjan, jossa esitellään kaikkia Long Islandin ajanviettomahdollisuuksia. Sieltä löytyi tällainen kun Mother Cabrini Italian Feast. Luvassa oli huvipuistolaitteita, ruokaa ja viihdettä. Tämä Italia-osuus kiinnosti mua ja Lucindaa sen verran, että päätettiin mennä käymään.
Festivaali järjestettiin Brentwoodissa, jonne PITI olla 13 minuutin matka. Ei sillon kun minä ja Lucinda ollaan johonkin menossa :D
Mun host mom vähän varoitteli, että se ei ole kovin hyvää aluetta, mutta ei semmoset meitä estä!
Kello oli jo lähemmäs kahdeksaa kun päästiin vihdoin lähtemään. Me sitten tietysti mentiin eksymään pilkkopimeässä. Noin tunnin ajamisen jälkeen (tässä vaiheessa haluan ilmoittaa että Lucinda ajoi :D) meni hermot ja me pysähdyttiin yhden huoltoaseman pihaan. Mä kysyin joltain mieheltä neuvoa, että miten me oikein päästään sinne festivaalialueelle. Lievästi humaltunut äijä antoi ajo-ohjeet ja huusi vielä perään "olkaa sitten varovaisia, se on pahaa aluetta!" Vähän jo tuli sellainen olo että mitähän siellä sitten oikein on...
Aluksi näkyi pelkkää pimeää ja oltiin jo luovuttamassa kun nähtiin valoja. Keskellä ei mitään oli suuri alue, joka oli täynnä iloisia perheitä ja välkkyviä laitteita. Ei näyttänyt ollenkaan pahalta :D
Pilkkopimeällä alueella niiden laitteiden valot näytti tosi hienoilta. Mutta tietysti kun sen yritti vangita kuvaan, niin tulos oli lähinnä säälittävä :D Toi tyyppikin tossa kuvassa on niiiin cool! :D
Pettymys oli isohko, kun oltiin koko ilta odotettu että nähdään joku lihava italialainen mamma keittämässä herkkuruokaa ja sitten siellä oli kojuja joissa luki "hot dogs" ja "fried chicken" :D Oli silti nälkä, joten ei auttanut muu kun ottaa sitten sitä kanaa.
Ja oli kyllä hyvää.
Lucinda otti jonkun ihmeellisen uppopaistetun lihapiirakka-pizza-sotkun ja sitten se meinas vielä tukehtua siihen. Hyvin alkoi siis tämäkin reissu :D
Päätettiin syömisen jälkeen mennä yhteen laitteeseen. Liput maksoi yhden dollarin mutta tietysti jokaiseen laitteeseen piti ostaa useampi lippu. Mietittiin puoli tuntia mihin mennään ja sitten päädyttiin Scat-nimiseen härveliin. Siinä mentiin seisomaan ympyrän muotoiseen häkkiin ja sitten se laite pyöri ympäri vinhaa vauhtia. Ja tottakai Scat nieli neljä lippua per pää.
Ensin mä nauroin ja huusin että eihän tää tunnu missään. Just kun luultiin että se kyyti loppui siihen niin se hemmetin kori alkoi ottaa vauhtia oikeen kunnolla. Pää painui niskatukeen kiinni eikä siinä vauhdissa pystynyt edes kättä nostamaan :D Hullu laite!
Oli niin järkyttävä kyyti, että sen jälkeen oli ihan pakko saada jäätelöä. Yhdestä kojusta sai tosi korkeita pehmiksiä, jossa oli päällä suklaaströsseliä. Nam! Oli niin mahtava annos, että oli pakko saada kuva. Mä sit tietysti olin just saanut naurukohtauksen ja kun Lucinda oli ottamassa kuvaa, mä aloin nauramaan ja heitin käden naamalle. Tulosena seuraava otos :D
Toi kuva siis näyttää siltä kun mä olisin ottamassa kaameeta haukkua tosta jätskistä mutta tosielämässä mä vaan nauroin käteeni xD
Ja se mitä mä nauroin oli sitä perussettiä, ihan sama mitä mä ja Lucinda tehdään niin pipariks menee kaikki :D Ei ollu italialaista mammaa, ei italialaista ruokaa ja melkein poikkeuksetta kaikki ihmiset festivaaleilla oli latinoja. Ei siis mitään heitä vastaan, mutta kun se italialainen mamma!! :( Missä on mutsi Cabrini kun häntä tarvitaan?! :D
No pääasia on, että meillä oli tosi hauskaa. Eikä kukaan ampunut meitä! :)
Festivaali järjestettiin Brentwoodissa, jonne PITI olla 13 minuutin matka. Ei sillon kun minä ja Lucinda ollaan johonkin menossa :D
Mun host mom vähän varoitteli, että se ei ole kovin hyvää aluetta, mutta ei semmoset meitä estä!
Kello oli jo lähemmäs kahdeksaa kun päästiin vihdoin lähtemään. Me sitten tietysti mentiin eksymään pilkkopimeässä. Noin tunnin ajamisen jälkeen (tässä vaiheessa haluan ilmoittaa että Lucinda ajoi :D) meni hermot ja me pysähdyttiin yhden huoltoaseman pihaan. Mä kysyin joltain mieheltä neuvoa, että miten me oikein päästään sinne festivaalialueelle. Lievästi humaltunut äijä antoi ajo-ohjeet ja huusi vielä perään "olkaa sitten varovaisia, se on pahaa aluetta!" Vähän jo tuli sellainen olo että mitähän siellä sitten oikein on...
Aluksi näkyi pelkkää pimeää ja oltiin jo luovuttamassa kun nähtiin valoja. Keskellä ei mitään oli suuri alue, joka oli täynnä iloisia perheitä ja välkkyviä laitteita. Ei näyttänyt ollenkaan pahalta :D
Pilkkopimeällä alueella niiden laitteiden valot näytti tosi hienoilta. Mutta tietysti kun sen yritti vangita kuvaan, niin tulos oli lähinnä säälittävä :D Toi tyyppikin tossa kuvassa on niiiin cool! :D
Pettymys oli isohko, kun oltiin koko ilta odotettu että nähdään joku lihava italialainen mamma keittämässä herkkuruokaa ja sitten siellä oli kojuja joissa luki "hot dogs" ja "fried chicken" :D Oli silti nälkä, joten ei auttanut muu kun ottaa sitten sitä kanaa.
Ja oli kyllä hyvää.
Lucinda otti jonkun ihmeellisen uppopaistetun lihapiirakka-pizza-sotkun ja sitten se meinas vielä tukehtua siihen. Hyvin alkoi siis tämäkin reissu :D
Päätettiin syömisen jälkeen mennä yhteen laitteeseen. Liput maksoi yhden dollarin mutta tietysti jokaiseen laitteeseen piti ostaa useampi lippu. Mietittiin puoli tuntia mihin mennään ja sitten päädyttiin Scat-nimiseen härveliin. Siinä mentiin seisomaan ympyrän muotoiseen häkkiin ja sitten se laite pyöri ympäri vinhaa vauhtia. Ja tottakai Scat nieli neljä lippua per pää.
Ensin mä nauroin ja huusin että eihän tää tunnu missään. Just kun luultiin että se kyyti loppui siihen niin se hemmetin kori alkoi ottaa vauhtia oikeen kunnolla. Pää painui niskatukeen kiinni eikä siinä vauhdissa pystynyt edes kättä nostamaan :D Hullu laite!
Oli niin järkyttävä kyyti, että sen jälkeen oli ihan pakko saada jäätelöä. Yhdestä kojusta sai tosi korkeita pehmiksiä, jossa oli päällä suklaaströsseliä. Nam! Oli niin mahtava annos, että oli pakko saada kuva. Mä sit tietysti olin just saanut naurukohtauksen ja kun Lucinda oli ottamassa kuvaa, mä aloin nauramaan ja heitin käden naamalle. Tulosena seuraava otos :D
Toi kuva siis näyttää siltä kun mä olisin ottamassa kaameeta haukkua tosta jätskistä mutta tosielämässä mä vaan nauroin käteeni xD
Ja se mitä mä nauroin oli sitä perussettiä, ihan sama mitä mä ja Lucinda tehdään niin pipariks menee kaikki :D Ei ollu italialaista mammaa, ei italialaista ruokaa ja melkein poikkeuksetta kaikki ihmiset festivaaleilla oli latinoja. Ei siis mitään heitä vastaan, mutta kun se italialainen mamma!! :( Missä on mutsi Cabrini kun häntä tarvitaan?! :D
No pääasia on, että meillä oli tosi hauskaa. Eikä kukaan ampunut meitä! :)
lauantai 2. lokakuuta 2010
One day trip to Fire Island
Päätettiin yks viikonloppu Lucindan kanssa, että nyt käydään jossain kivassa paikassa. Niinpä sitten ajateltiin käydä katsastamassa Fire Island, joka on sellainen kiva pieni 50 kilometrin pituinen saari Long Islandin eteläpuolella. Sinne kulkee monta lauttaa päivässä ja viikonloppuisin se on kuulemma melkoinen bailusaari, kun nuoriso kerääntyy sinne juhlimaan.
Paria tuntia myöhemmin istuttiin lautalla ja nautittiin auringonpaisteesta.
Mä bongasin matkalla mun unelmatalon.
Lucindan isäntäperheellä on saarella pieni mökki, jonne ne oli menossa päiväksi. Me mentiin niiden kanssa ja chillailtiin siellä takapihalla puiden keskellä. Suomi-tyttö pukeutui hellepäivänä tietysti uuteen sinivalkoiseen mekkoon. Ja huomatkaa myös täysin mätsäävä uusi peace-kaulakoru ;)
Kun oltiin kyllästytty yleiseen hengailuun, rannalla makoiluun ja uimiseen, me haluttiin lähteä vierailemaan Ocean Beach -nimiseen kylään, joka siis sijaitsee samalla saarella. Lucindan host-iskä sanoi että sinne on jonkin verran pitkä matka, mutta pariskunta Micallef-Vataja sanoi pyh pah ja niin sitä sitten käveltiin pari tuntia sinne hikiselle kylälle :D
Seuraavasta kuvasta näkyy ihan pikkasen, miltä Fire Islandilla näyttää. Kuvaaminen ei ollut taaskaan liian helppoa, joten tämä kuva on ainut niistä kaduista sitten.
Mutta väärässä olette jos luulette että sinne kylälle noin helposti kävellään (niin oltiin mekin.) Ei kun ensin käveltiin kivasti pitkin katuja ja laitureita, mutta sitten ne loput puolitoista tuntia piti kävellä rannalla. Ja yhdellä idiootilla oli lenkkarit jalassa. Pitihän ne sitten ottaa pois ja oli muuten pikkasen jalanpohjat hiertyneet sen reissun jälkeen :D
Kun sitten vihdoinkin päästiin sinne kylälle niin oli nälkä. Poikettiin yhdessä ravintolassa syömässä, mutta ei sieltäkään oikeen saanut hyviä kuvia (näytettiin kännisiltä joka ikisessä). Tässä kuitenkin minä ja ensimmäinen Root Beer -juomani (joka ei siis ole kaljaa, vaan limsaa).
Ja tässä kaunis kalaruokaravintola. Ei varmaan vaikeeta arvata että sisälle ei menty ;)
Saari oli kokonaisuudessaan tosi nätti paikka. Ocean Beachilla oli kivoja pikku kauppoja ja ravintoloita ja koko saari oli täynnä niitä kävelykatuja ja nättejä mökkejä. Ja minä olin kiltti tyttö enkä ostanut mitään :) (no okei, ei ollut rahaa..)
Tässä yksi erikoisimmista asutuksista. Mökkiä ei näkynyt, kun sisäänkäynti oli niin massiivinen ja viidakkoinen :D
Sitten siellä kaduilla juoksenteli tällasia kavereita :)
Oli pakko ottaa kuva tuollasesta kyltistä, kun siinä oli niin hauska tuo teksti, että ei saa ajaa pyörällä viikonloppuisin ja lomapyhinä. Mutta huomasin vasta nyt, että ylemmässä kyltissä oli jotain muutakin hauskaa.
Ylemmässä kyltissä lukee sinisellä "Sallittua" ja punaisella "Kiellettyä". Sallittuihin asioihin kuuluu seuraavat asiat:
- ruuat ja alkoholittomat juomat kauppa-alueella
ei lasiastioita kiitos
- veden nauttiminen rannalla ainoastaan kirkkaista muovipulloista
- jollei toisin mainita polkupyörällä ajaminen on sallittua ma-to klo 5-20 & pe 5-19
Kielletyt asiat:
- ruuat ja juomat asutetuilla kävelykaduilla
- pyörällä ajaminen lauantaisin, sunnuntaisin ja lomapyhinä
- pyörällä ajaminen kauppa-alueella
- kytkemättömät koirat TAI koirat rannalla
- frisbeet, leijat, pallolla pelaaminen ja radion kuuntelu rannalla
Siis kuvitelkaa nyt!
"Kalle ota koppi!"
"Pojat p*rk*l*!! Pallot piiloon ja sassiin!!"
tai sitte
"Sirpa, piilota sun pullo!"
"Joo sorry ladies, täällä ei suvaita vihreitä muovipulloja että häipykäähän nyt vähin äänin"
Aika köyhää :D
Onneks simpukoiden keräämistä ei kielletty, mä noukin niitä aikani kuluksi kun oli tylsää yrittää tarpoa siellä hiekassa takas mökille.
Sitten olikin jo aika napata lautta ja lähteä takaisin. Ilta oli oikein miellyttävä, laituri oli täynnä nauravia ja kitaraa rämpyttäviä ihmisiä. Tapasin tällaisen ihanan lintusenkin :) Hän viihdytti ihmisiä tepastelemalla edestakaisin penkin selkänojaa pitkin ja poseeraamalla kameroille.
Lautalla oli pakko ottaa salakuva yhdestä pariskunnasta. Niillä oli ihan selkeä rakkausfiilis menossa :D Käsi ylös, kuka kuulee Lemmenlaivan tunnarin tätä kuvaa katsoessa?!
Sellainen oli sitten tämä reissu. Kyllä sinne pitää päästä uudestaan, mutta ei nyt ihan vielä. Ensi kesää odotellessa ;)
Paria tuntia myöhemmin istuttiin lautalla ja nautittiin auringonpaisteesta.
Mä bongasin matkalla mun unelmatalon.
Lucindan isäntäperheellä on saarella pieni mökki, jonne ne oli menossa päiväksi. Me mentiin niiden kanssa ja chillailtiin siellä takapihalla puiden keskellä. Suomi-tyttö pukeutui hellepäivänä tietysti uuteen sinivalkoiseen mekkoon. Ja huomatkaa myös täysin mätsäävä uusi peace-kaulakoru ;)
Kun oltiin kyllästytty yleiseen hengailuun, rannalla makoiluun ja uimiseen, me haluttiin lähteä vierailemaan Ocean Beach -nimiseen kylään, joka siis sijaitsee samalla saarella. Lucindan host-iskä sanoi että sinne on jonkin verran pitkä matka, mutta pariskunta Micallef-Vataja sanoi pyh pah ja niin sitä sitten käveltiin pari tuntia sinne hikiselle kylälle :D
Seuraavasta kuvasta näkyy ihan pikkasen, miltä Fire Islandilla näyttää. Kuvaaminen ei ollut taaskaan liian helppoa, joten tämä kuva on ainut niistä kaduista sitten.
Mutta väärässä olette jos luulette että sinne kylälle noin helposti kävellään (niin oltiin mekin.) Ei kun ensin käveltiin kivasti pitkin katuja ja laitureita, mutta sitten ne loput puolitoista tuntia piti kävellä rannalla. Ja yhdellä idiootilla oli lenkkarit jalassa. Pitihän ne sitten ottaa pois ja oli muuten pikkasen jalanpohjat hiertyneet sen reissun jälkeen :D
Kun sitten vihdoinkin päästiin sinne kylälle niin oli nälkä. Poikettiin yhdessä ravintolassa syömässä, mutta ei sieltäkään oikeen saanut hyviä kuvia (näytettiin kännisiltä joka ikisessä). Tässä kuitenkin minä ja ensimmäinen Root Beer -juomani (joka ei siis ole kaljaa, vaan limsaa).
Ja tässä kaunis kalaruokaravintola. Ei varmaan vaikeeta arvata että sisälle ei menty ;)
Saari oli kokonaisuudessaan tosi nätti paikka. Ocean Beachilla oli kivoja pikku kauppoja ja ravintoloita ja koko saari oli täynnä niitä kävelykatuja ja nättejä mökkejä. Ja minä olin kiltti tyttö enkä ostanut mitään :) (no okei, ei ollut rahaa..)
Tässä yksi erikoisimmista asutuksista. Mökkiä ei näkynyt, kun sisäänkäynti oli niin massiivinen ja viidakkoinen :D
Sitten siellä kaduilla juoksenteli tällasia kavereita :)
Oli pakko ottaa kuva tuollasesta kyltistä, kun siinä oli niin hauska tuo teksti, että ei saa ajaa pyörällä viikonloppuisin ja lomapyhinä. Mutta huomasin vasta nyt, että ylemmässä kyltissä oli jotain muutakin hauskaa.
Ylemmässä kyltissä lukee sinisellä "Sallittua" ja punaisella "Kiellettyä". Sallittuihin asioihin kuuluu seuraavat asiat:
- ruuat ja alkoholittomat juomat kauppa-alueella
ei lasiastioita kiitos
- veden nauttiminen rannalla ainoastaan kirkkaista muovipulloista
- jollei toisin mainita polkupyörällä ajaminen on sallittua ma-to klo 5-20 & pe 5-19
Kielletyt asiat:
- ruuat ja juomat asutetuilla kävelykaduilla
- pyörällä ajaminen lauantaisin, sunnuntaisin ja lomapyhinä
- pyörällä ajaminen kauppa-alueella
- kytkemättömät koirat TAI koirat rannalla
- frisbeet, leijat, pallolla pelaaminen ja radion kuuntelu rannalla
Siis kuvitelkaa nyt!
"Kalle ota koppi!"
"Pojat p*rk*l*!! Pallot piiloon ja sassiin!!"
tai sitte
"Sirpa, piilota sun pullo!"
"Joo sorry ladies, täällä ei suvaita vihreitä muovipulloja että häipykäähän nyt vähin äänin"
Aika köyhää :D
Onneks simpukoiden keräämistä ei kielletty, mä noukin niitä aikani kuluksi kun oli tylsää yrittää tarpoa siellä hiekassa takas mökille.
Sitten olikin jo aika napata lautta ja lähteä takaisin. Ilta oli oikein miellyttävä, laituri oli täynnä nauravia ja kitaraa rämpyttäviä ihmisiä. Tapasin tällaisen ihanan lintusenkin :) Hän viihdytti ihmisiä tepastelemalla edestakaisin penkin selkänojaa pitkin ja poseeraamalla kameroille.
Lautalla oli pakko ottaa salakuva yhdestä pariskunnasta. Niillä oli ihan selkeä rakkausfiilis menossa :D Käsi ylös, kuka kuulee Lemmenlaivan tunnarin tätä kuvaa katsoessa?!
Sellainen oli sitten tämä reissu. Kyllä sinne pitää päästä uudestaan, mutta ei nyt ihan vielä. Ensi kesää odotellessa ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
