sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

End of an Era

Hei taas pitkästä aikaa!

On vähän jäänyt tämä kirjoittelu, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt alkaa uusi kausi, koska eteen on tullut jotakin, jonka vuoksi halusin elvyttää tämän blogin taas käyttökelpoiseksi. Ennen kuin kerron tästä uudesta kaudesta, haluan tehdä ilmoituksen...


...MÄ OLEN NYT MEDIANOMI!!!



Voi kyllä! Tämä tyttö on nyt vihdoin saanut tuskalliset neljä vuotta päätökseen ja valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin yksiköstä 16. kesäkuuta. Tätä päivää on kuulkaas odotettu. Hurraa sille, ettei tarvitse enää kulkea kahdella bussilla kouluun ja herätä sen takia laittoman aikaisin. Hurraa sille, ettei tarvitse enää valvoa koko yötä tekemättömien koulutehtävien takia. Ja HURRAA sille, että EI ENÄÄ TENTTEJÄ/OPINNÄYTETYÖTÄ!!!!!! Nyt näen elämän uusin (ja helpottunein!) silmin :) Olihan koulunkäynnillä tietysti omat hyvät puolensa, mutta aikansa kutakin.

Rakas äitini järjesti valmistuneelle (kröhöm!) tyttärelleen oikein oivalliset ja onnistuneet valmistujaisjuhlat. Paikalla oli lähimpiä ystäviä ja sukulaisia. Ohjelmaa ja ruokaa oli yllin kyllin ja meno oli sanalla sanoen mahtava.

Lahjatkin olivat niin kivoja ja kauniita, että niistäkin on pakko laittaa muutama kuva.



Tässä komea lahjapöytä vielä hieman lähempää kuvattuna:



Pöydältä löytyy siis serkkuni vaaleanpunaiseen meikkipussiin keräämä "survival kit", joka sisältää liilan myssyn, pinkin timantein koristellun lippiksen, sydämenmuotoisen peltirasian, vaaleanpunaisen suihkusaippuan, Hello Kitty -laastareita, pedikyyri-setin, sukat, korvikset, kännykkäkorun, luomivärin ja purkkaa! Ihan mieletön kokoelma :D Muita lahjoja: valkoinen kissakoriste, Pentikin herätyskello, Pentikin lautanen + 4 mukia, nahkalompakko, New York -matkaopas (liittyy uuteen kauteen) ja paaaaaaljon rahaa, euroina ja dollareina.

Tämän kaiken lisäksi sain vielä pienen kirjanmuotoisen avaimenperän, jonka sisällä on lasinen enkeli...



kauniit korvakorut...



Marimekon unikkokuvioisen esiliinan...



käsintehdyn turkoosin neulekassin (lanka on valmistettu kierrätystölkeistä, mikä on mun mielestä tosi siisti juttu!)...



helmistä tehdyn rannekorun (mikä muuten kuului serkun "survival kitiin") ja lisäpaloja Nomination-rannekoruun, jonka sain joululahjaksi äidiltä :)



Tässä vielä uudet palat lähempää.



Ihanan tyttö & poika -palan sain hoitolapsiltani Ainolta ja Heimolta :) Suomen lippu on äidiltä ja Vapaudenpatsas kaveripojalta. Oikeastaan nuo kaikki liittyvät siihen uuteen kauteen, onpas salaperäistä :)

Kaikille, jotka miettivät mikä on tuo ponin näkoinen, vaaleanpunainen esine pöydällä... se on Puljata!

Puljata on helpompi versio Pinjatasta. Ponin muotoinen laatikko täytetään aarteilla (tässä tapauksessa koruilla ja hopearahoilla). Laatikon pohjasta roikkuu naruja, joista yksi avaa pohjassa olevan luukun. Kun naruista kiskaistaan samanaikaisesti, aarteet putoavat nätisti vetäjien päälle :D



Puljatasta tuli valmistumisjuhlien hitti. Juhlissa oli aika paljon lapsia, joten heillekin piti keksiä jotakin kivaa. Ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoiset, kun Puljatan luukku aukesi ja lattialle tipahti suuri kasa värikkäitä aarteita. Lapset olivat aivan täpinöissään, kiitos nerokkaan isosiskoni, joka keksi hankkia kyseisen ponin juhliin :)

Juhlatunnelmaa lisäsi myös pienet kultaiset tähdet, joita Puljata oli pullollaan. Tähdet tarttuivat iloisesti sukanpohjiin ja saivat parkettilattian kiiltämään. En tiedä muista vieraista, mutta omasta mielestäni tämä toi iltaan myös ripauksen taikaa :)